D’Alembert ruletti strategia ei kuitenkaan vaadi eksponentiaalista panoksen kasvattamista, joten se on Martingalea turvallisempi valinta pelitavaksi.
Labouchère strategia muistuttaa puolestaan jonkin verran Fibonaccia. Tässä strategiassa ei kuitenkaan nojata valmiiseen numerosarjaan, vaan pelaaja luo pelin aikana oman lukujononsa. Ennen pelin alkua pelaaja päättää minkä verran hän haluaa voittaa ja kuinka monta kierrosta hänellä on aikaa voiton saavuttamiseen. Strategiassa on vain kolme sääntöä.
- Kierroksen panos saadaan laskemalla lukujonon ensimmäinen ja viimeinen numero yhteen.
- Voitetun kierroksen jälkeen lukujonosta poistetaan sen ensimmäinen ja viimeinen numero.
- Hävityn kierroksen jälkeen kyseisen kierroksen panos lisätään lukusarjan loppuun
Selvennetään asiaa pienellä esimerkillä. Tämä esimerkkipeli aloitetaan lukujonolla 1 1 1 1 1 1, jossa numerot tarkoittavat panoksen määrää euroina.
- Ensimmäisen kierroksen panos on kaksi euroa (1 + 1 = 2). Tämä kierros voittaa. Lukujono on nyt 1 1 1 1
- Toinen kierroksen panos on myös kaksi euroa. Tämä kierros häviää. Lukujono on nyt 1 1 1 1 2
- Kolmannen kierroksen panos on kolme euroa (1 + 2 = 3). Tämäkin kierros häviää. Lukujono on nyt 1 1 1 1 2 3
- Neljännen kierroksen panos on neljä euroa. Kierros voittaa. Lukujono on 1 1 1 2
- Viidennen kierroksen panos on kolme euroa. Kierros voittaa. Lukujono on 1 1
- Kuudennen kierroksen panos on kaksi euroa. Kierros voittaa. Lukujonossa ei ole enää numeroita, joten järjestelmä on täyttänyt tehtävänsä.
Peliin on nyt käytetty 2 + 2 + 3 + 4 + 3 + 2 = 16 euroa ja voittoina on tullut 4 + 8 + 6 + 4 = 22 euroa. Labouchère strategiassa pelaaja voittaa aina lukujonon yhteenlasketun summan (1 + 1 + 1 + 1 + 1 + 1 = 6), mikäli hän onnistuu pelaamaan järjestelmän loppuun asti. Tämän tekniikan ongelmana on se, että pitkän tappioputken aikana panokset kasvavat suuriksi ja pelikassa saattaa loppua kesken.
Viimeiseksi esittelemme hollantilaisen rulettistrategian, joka on jonkinlainen yhdistelmä Martingalesta ja Fibonaccista. Tämäkin strategia nojaa tappioiden nollaamiseen panosta nostamalla, mutta se hyödyntää myös lineaarisesti kasvavaa lukujonoa. Hollantilaisessa strategiassa käytetään lukujonoa, jossa jonon seuraava luku saadaan yksinkertaisesti lisäämällä kaksi yksikköä edelliseen lukuun. Lukusarja alkaa siis näin: 1, 3, 5, 7, 9. Strategiassa ei lasketa yksittäisiä kierroksia, vaan lukujonolla liikkuminen määräytyy kolmen kierroksen jakson lopputuloksen perusteella. Jakson lopputulos on vähintään kahden siihen sisältyvän kierroksen lopputulos, eli voitto-häviö-voitto lasketaan voittavaksi jaksoksi ja häviö-voitto-häviö lasketaan hävinneeksi jaksoksi. Jokaisen voitetun jakson jälkeen pelaajan tulee siirtyä yhden askelen verran takaisinpäin lukujonossa, eli pienentää panostaan. Vastaavasti hävityn jakson jälkeen tulee siirtyä eteenpäin lukujonossa, eli nostaa panosta kahdella yksiköllä.
Hollantilainen ruletti strategia on pienen varianssin pelityyli, joten se kärsii samoista ongelmista Fibonaccin kanssa. Tämän strategian soveltamisen riskiä on siis pelin junnaaminen paikoillaan, jolloin matemaattiset lainalaisuudet vääjäämättä nakertavat pelikassaa.