Digitaalinen rahapelaaminen on imaissut suomalaiset mukaansa tavalla, jota fyysisten peliautomaattien kulta-aikana oli todella vaikea kuvitella. Yhä useampi pelaaja siirtyy Veikkauksen fyysisistä peleistä ja kivijalkakasinoilta verookkon. Kyse ei ole mistään pienestä ilmiöstä. Käynnissä on massiivinen siirtymä, joka ravistelee koko suomalaista yhteiskuntaa. Ja tämän todistaa myös saatavilla olevat tutkimustulokset.
Rahapelit vetävät puoleensa noin 2,5 miljoonaa suomalaista joka vuosi. Lukema on peräisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Suomalaisten rahapelaaminen 2023 -tutkimuksesta, joka julkaistiin huhtikuussa 2024. Kyseessä ei ole mikään pieni otanta. Mukana on jopa noin 70 prosenttia koko Suomen 15–74-vuotiaista asukkaista.
Netti on sitten oma lukunsa.
Kun tarkastellaan pelkkää verkkopelaamista, luvut heittävät häränpyllyä. THL nimittäin tilastoi, että peräti 44 prosenttia suomalaisista pelaa netissä. Se tekee yli 1,5 miljoonaa aktiivista pelien naputtelijaa. Ja tähän porukkaan mahtuu ihan kaikki. Mukana on lauantailoton tekijät sekä kaikki ne tyypit, jotka pyörittävät kolikkopelejä ulkomaisilla kasinoilla aamuyöhön asti. Ei siis mikään pieni piiri.
Valtion monopolijärjestelmän ohi valuu aivan järjetön siivu tästä digitaalisesta rallista. THL:n raportista nimittäin paljastuu, että noin seitsemän prosenttia suomalaisista suuntaa suoraan ulkomaisille nettikasinoille. Se tekee äkkiseltään laskettuna reilusti yli 250 000 yksittäistä peluria. Kaikki nämä pelaajat kantavat siis rahansa rajojen ulkopuolelle.
Sitten on vielä Ahvenanmaan Paf eli Ålands Penningautomatförening. Kun tuohon porukkaan ynnätään Pafin nettipelit, joita hakkaa noin kolme prosenttia väestöstä, kasassa on jo tuntuva massa. Säätö verkossa on siis todella kovaa. Nämä pelaajamäärät käytännössä todistavat sen, että digitaalinen peliviihteen muoto on betonoinut paikkansa suomalaisten vapaa-ajassa.
Verkossa tapahtuva pelaaminen lohkaisee jo huikeat 68,1 prosenttia suomalaisten kaikesta rahapelaamisesta. Luku on peräisin Euroopan kattojärjestön EGBA:n raportista, jossa seurataan Euroopan markkinoiden digitaalista kehitystä. Tämän valossa Suomi onkin yksi maanosan digitalisoituneimmista pelimarkkinoista.
Kotisohvalla, bussia odotellessa tai vaikka työpaikan kahvitauolla, homma pelittää ilman, että kenenkään tarvitsee raahautua fyysiselle pelipisteelle. Puhelimien kehitys teki pelikokemuksesta niin jouhevan, että kynnys on matalampi kuin koskaan ennen. Samaan aikaan tarjonta verkossa on räjähtänyt käsiin. Lähikaupan pelikone tarjoaa ehkä kourallisen pelejä, mutta ulkomaiset nettisivustot lyövät tiskiin tuhansien, joskus jopa kymmenen tuhannen pelin valikoimia. On Megaways-pelejä, ostobonuksia ja livekasinon tunnelmaa.
Suomalaisten pelaaminen ulkomaisilla nettikasinoilla on täysin laillista. Asiaan liittyy sitkeitä väärinkäsityksiä ja tarkoituksellista sumutusta, mutta faktat ovat selkeät. Nykyinen arpajaislaki kieltää rahapelien järjestämisen ja markkinoinnin Suomessa muilta kuin Veikkaukselta.
Pelitilin avaaminen ja rahan siirtäminen ulkomaiselle sivustolle on sallittua, kunhan toiminta pyörii esimerkiksi Maltan tai Viron pelilisenssin alaisuudessa. Tämä juridinen rajanveto on antanut sauman sille, että suomalaisille suunnatut verovapaat pelisivustot ovat toimineet avoimesti ja laillisesti jo vuosikymmenen ajan.
Noin 15 prosenttia suomalaisista rahapelaajista kokeili onneaan ulkomaisilla sivustoilla vuoden 2023 aikana. Kasinoarvosteluihin ja pelialan seurantaan erikoistuneen Kasino Partion nettikasinot -sivun mukaan tämä tarkoittaa noin 375 000 yksittäistä suomalaista. Jos haluaa tarkempaa dataa ja katsausta siitä, miten pelijättiläiset houkuttelevat porukkaa, samainen sivu tarjoaa syvän katsauksen satojen eri sivustojen lisensseihin, maksutapoihin ja verovapauteen.
Suomen rahapelijärjestelmä astuu historiansa rajuimpaan murrokseen heinäkuussa 2027. Silloin upouusi lisenssijärjestelmä pamahtaa voimaan ja Veikkauksen pitkäaikainen monopoli murtuu nettipelien osalta. Tasavallan presidentti vahvisti uuden arpajaislain tammikuussa 2026. Tämän myötä Suomi siirtyy samaan sääntelymalliin, jonka Ruotsi ja Tanska ottivat käyttöön jo vuosia sitten.
Uudessa mallissa mikä tahansa rahapeliyhtiö voi hakea Suomen valtiolta toimilupaa eli lisenssiä. Se antaa oikeuden tarjota ja markkinoida nettipelejä suomalaisille. Hakemusten vastaanotto aloitettiin jo maaliskuussa 2026, jotta viranomaiset ja yritykset ehtivät hieroa kuviot kuntoon ennen kuin pelit virallisesti pyörähtävät käyntiin kesällä 2027. Veikkaus ei silti katoa minnekään. Se säilyttää yksinoikeutensa perinteisiin lottopeleihin, raaputusarpoihin sekä fyysisiin peliautomaatteihin ja pelisaleihin. Kaikki netissä tapahtuva vedonlyönti, kolikkopelit ja nettikasino-operaatiot sen sijaan vapautetaan kilpailulle.
Monet asiat muuttuvat tiukemmiksi. Tuleva järjestelmä painottaa erittäin vahvasti pelaajien suojelua ja pelihaittojen ehkäisyä. Jokaisen pelaajan on tunnistauduttava vahvasti ennen kuin hän voi pelata kierrostakaan. Järjestelmään rakennetaan myös keskitetty peliestorekisteri (PERE).
Se tarkoittaa, että jos asetat itsellesi pelikiellon yhteen paikkaan, se sulkee ovet automaattisesti kaikilta muiltakin suomalaisen lisenssin alla toimivilta kasinoilta. Myös bonuksia ja markkinointia tullaan sääntelemään huomattavasti tiukemmin kuin mihin ulkomaisilla markkinoilla on tähän asti totuttu.
Kyseessä on siis valtava rumba. On kuitenkin vielä täysin auki, kuinka suuri osa nykyisin ulkomailla pelaavista siirtyy uuden suomalaisen järjestelmän sisälle. Monet verovapaat, Maltan (MGA) tai Viron (EMTA) lisensseillä toimivat kasinot tarjoavat jo nyt niin kovaa palvelua ja joustavuutta, että uuden suomalaisen lisenssin on pakko tarjota jotain todella houkuttelevaa, jotta kanavointi onnistuu.