Peliala kuuluu Suomen tärkeimpiin teollisuuden aloihin, joka tuo valtiolle miljoonia verotuloina ja investointina. Monille voi tulla yllätyksenä, että piskuisen maamme peliteollisuus on kolmanneksi suurin koko Euroopassa.
Suomi nousi peliteollisuuden huippumaiden joukkoon 2000-luvun alkuvuosina, ja alan suurin buumi alkoi vuoden 2010 tienoilla. Rovion menestyksen vauhdittamina uusia start up-yrityksiä nousi kuin sieniä sateella. Joidenkin tie jäi lyhyeksi, kun taas toisista on tullut menestystarinoita.
Paneudumme syihin, jotka tekevät Suomesta niin houkuttelevan pelialan keskuksen.
On tunnettu tosiasia, että suomalaiset rakastavat pelaamista. Olipa kyse sitten videopeleistä, sosiaalisen median ilmaisista peleistä tai oikean rahan kasinopeleistä, Suomi on kärkiluokkaa pelaajien määrässä ja innokkuudessa.
Videopelit ja kasinopelit jakavat paljon samoja ominaisuuksia, ja monet rahapelaajat nauttivatkin myös videopeleistä. Fiksut pelaajat tietävät, mistä hakea ilmaista pelirahaa, esimerkiksi verkkosivustoilla, kun taas innokkaat videopelien pelaajat osaavat käyttää tietotaitoaan myös pelien kehittämisen ja kilpapelaamisen suhteen.
Suurelle yleisölle tutuin suomalaisen pelintuottajan luoma peli on epäilemättä Rovion luoma Angry Birds -videopelisarja. Vuonna 2009 julkaistu alkuperäispeli on noussut ilmiöksi ja poikinut lukuisia spin-off-pelejä, oheistuotteita ja elokuvia. Muita supersuosioon nousseita suomalaistuottajien pelejä ovat esimerkiksi Remedy Entertainmentin Max Payne, Supercellin Clash of Clans ja Hay Day, sekä Bugbear Entertainmentin kehittämä Rally Trophy.
Peliteollisuuden kansainvälinen menestys synnyttää enemmän mahdollisuuksia investoinnille, mikä kasvattaa pelimarkkinoita ennestään. Remedyn vuonna 2019 julkaisema Control-videopeli on yksi kotimaisista jättituotannoista, jonka budjetti nousi kymmeniin miljooniin euroihin. Kyseessä on yksi suomalaisen pelituotannon historian suurimmista investoinneista.
Jättifirmojen rinnalla toimii myös lukuisia pienempiä ja uudempia tekijöitä, jotka voivat yllättää nopealla nousullaan menestykseen. Esimerkiksi vuonna 2019 perustettu mobiilipeleihin keskittynyt Lightheart Entertainment herätti kohua debyyttipelillään Mr. Autofire, jota on ladattu sovelluskaupoista yli 13 miljoonaa kertaa. Toinen hyvä esimerkki on pieni pelifirma Small Giant Games, jonka markkina-arvo nousi yllättäen suuremmaksi kuin monien pörssijättien ennen kaikkea Empires & Puzzles -hittipelin ansiosta.
E-urheilu on videopelien kilpailullista pelaamista, jota on harrastettu jossain määrin jo 1970-luvulta asti. Kilpapelaaminen alkoi muuttua ammattimaisemmaksi 2000-luvun puolella. Viimeistään parin viime vuoden aikana e-urheilu on noussut perinteisen urheilun rinnalle niin lajin seuraajien määrän kuin esimerkiksi vedonlyönninkin suhteen.
Lukuisia suomalaisia e-urheilujoukkueita on noussut kansainväliseen menestykseen. Suomalaisjoukkueiden menestys kansainvälisissä kisoissa kohottaa entisestään pelialan profiilia ja pelaajien kiinnostusta. Vuonna 2013 perustettu ENCE eSports on e-urheiluorganisaatio, jonka joukkueet pelaavat Counter-Strike: Global Offensive, Starcraft II, PlayerUnknown’s Battlegrounds, Hearthstone ja NHL 21 -pelejä. Etenkin CS:GO-joukkue on menestynyt hyvin kansainvälisissä kisoissa.
Vuonna 2017 perustettu HAVU on toiseksi seuratuin e-urheilujoukkue ENCE:n jälkeen. HAVUlla on pelaajia Hearthstonessa, Fortnitessa, CS:GO:ssa ja NHL:ssä. Näistä tunnetuin on kuitenkin CS:GO-joukkue, joka oli vuonna 2021 paras suomalainen CS-joukkue maailman ranking-listalla. Team Gigantti taas tunnetaan Overwatch-joukkueestaan, joka lukeutuu Suomen parhaisiin kyseisessä pelissä.
Suomi tunnetaan koulutuksen ykkösmaana, ja vahva koulutussysteemi onkin osasyy alan kukoistukseen maassamme. Pelialan monia eri puolia voi opiskella erilaisissa oppilaitoksissa niin toisen asteen koulutuksena, ammattikorkeakouluissa kuin yliopistossakin. Peliala on todella monipuolinen työllistäjä, jolla tarvitaan paljon erilaisia taitoja.
Pelialalle kaipaava voi opiskella esimerkiksi tietojenkäsittelytiedettä päätyen erilaisiin ohjelmointi- ja tietojenkäsittelytehtäviin, tai suuntautua graafisen suunnittelun puolelle. Audiovisuaalisen viestinnän opinnot voivat johtaa 3D-mallintamiseen ja pelianimointiin, ja yliopistoissa voi suorittaa pelialan maisterikoulutuksen.
Työvoimaa tarvitaan koko ajan lisää kasvavalla pelialalla. Vuonna 2020 Suomessa toimi noin 200 pelialan yritystä, jotka työllistivät yli 3 600 ihmistä. Kyseessä on erittäin kansainvälinen ala, jonka Suomessa toimivista työntekijöistä lähes 30 % on ulkomaalaisia. Koulutukseen panostaminen on koko teollisuuden etu, sillä osaavista ammattilaisista on pulaa.
Korkea koulutustaso ja hyvätasoinen teknologia ovat siivittäneet Suomen nousua peliteollisuuden suureksi maaksi. Kansainväliset menestystarinat niin pelinkehittämisen kuin kilpapelaamisenkin puolella lisäävät ihmisten kiinnostusta pelialaan.
Yksi Suomen peliteollisuuden erikoisuuksista on yhteisöllisyys ja toveruus, joka ei ole jäänyt raa’an kilpailun jalkoihin. Firmat puhaltavat yhteen hiileen, oppien ja kehittäen alaa yhdessä. Kaikki nämä tekijät ovat osa menestyksen salaisuutta.